Meidän Hemppa on sitten väsähtänyt kesken leikkien ja kun ei muuta paikkaa keksinyt niin sitten väärin päin olevalle divaanille piti paremman puuttees käydä makoilee.

Rakas pikku kisumme Hemppa sairastaa. Alkoi viime perjantaina oksentamaan ja vieläkin on veto poissa. Oli tarkoitus eilen ottaa mukaan näyttelyyn Lahteen mutta miten sitä sairasta kissaa mihinkään viet.  Annoin sille parafiiniöljyä ruiskulla suuhun lauantaina kun ajattelin sillä olevan suolitukos mutta ei kyllä siltä vaikuttanut, koska öljy tuli yöllä ihan hyvin pois hiekkalaatikkoon. Ei syönyt eilen juurikaan mitään; vain houkuttelemalla kädestä söi jonkin verran mutta tänään sitten jo vähän on lautaseltakin syönyt. Nenänpäässä ei eilen juuri väriä ollut mutta nyt jo punertaa. Ehkä vähän paremmelta nyt näyttää mutta jos huomenna vielä syömätön ja juomaton on niin onhan ressukka lääkäriin vietävä. Eihän sitä pieni kissa kauan jaksa ilman ravintoa.

Kissan kasvattaja soitti tuossa hetki sitten ja kyseli sen vointia. Sitten tuossa juteltuamme sanoi ettei pitäisi mahdottomana sitä etteikö olisi viikko sitten kissojen esittelynäyttelyssä saatua vatsatautia. Ei tullut minulle kyllä edes mieleen moinen mahdollisuus. Annoin siellä ihmisten silitellä ja kosketella kissaa joten tartunta ei liene mahdoton. Kissojen koskettelua kun ei pitäsi juurikaan sallia ihan tautien varalta. Nyt täsät lähtien laitan häkkeihin kyllä laput ettei koskttelua ja silitelyä sallita.

...mutta omistajan mieliksi tässä nyt oon ja toivon että pääsis päikkäreille....

...meni Tampereella. Olimme taas kissanäyttelyssä ja menestystä tuli pienin määrin lisää josta kissamme oli tosi ylpeä. Hän oli tuomarin paras ja värin paras. Saimme myös tuomarilta erikoispalkinnon - "lasisen timantin". Pääsemme kilpaamaan jatkossa porrasta ylemmäs.  Nyt olisi siis lähdettävä ulkomaille eli varmaan mahdollisimman lähelle kotimaata jottei kisu vallan kauheasti matkasta stressaantuisi. Lähimmät kilpakentät löytyvät  meille luultavasti Virosta.

Tässä hän tyynesti pahaa aavistamatta odottelee tuomarin pöydälle pääsemistä sillä pian häntä tutkittiin päästä varpaisiin...

Nukuttaa... jos et viittiis häiritä...



...hei älä viitti...en jaksa nyt!

...ja sitten väsymys yllätti,  tarkkaaavaisuus herpaantui ja sit ei enää viitsinyt ja siitä seurasi sitten tällaista löhöilyä. Ikkuna on kissojen telkkari...näin aina joskus ajattelen kun lintujen tarkkailu pistää kissan viikset väräjämään ja koko kropan jännittymään.

Kirkkonummella 1.3.08 kansainvälisessä rotukissanäyttelyssä saatiin parasta menestystä tähän asti sillä päästiin jopa paneeliin mutta siellä jäätiin ilman ääniä. Olin aivan pistoksissa ja jännitti niin... Vaan olipahan kisu kyllä melko surkean näköinen vieraiden ihmisten käsittelyssä. Ei siis ollenkaan oma itsensä. Olin kyllä tyytyväinen kissamme menestyksestä ja ollaan taas sertien metsästyksessä yhtä rikkaampia.

Uusi kissa näyttely olisi taas edessä ensi viikolla. Seuraavaa sertiä olemme matkalla metsästämään Kirkkonummelle URK:n näyttelyyn. Ajattelin kyllä että tämä näyttely jää meille viimeiseksi jos täässäkin tuomari takertuu kissamme väriin niinkuin edellisessä näyttelyssä. Hänen mielestään kissa ei ollut sinitäplikäs vaan joku muu koska turkissa näkyy häivettä ruskeasta. Kasvattajan mukaan ruskea häive tulee kissan pohjaväristä ja niin kuuluukin olla. No jännityksellä odotamme mitä saamme seuraavalta tuomarilta kuulla.
                                                           

Yllätyksekseni huomasin Heikki Siltalan sivuilla vieraillessani että meidänkin mirri tulli kissanäyttelyssä kuvatuksi aivan minulta salaa. Muutamia kuvia löytyy täältä.

Olimme taas kissatouhuissa mukana. Ruokolahdella järjestettiin kissojen match-show ja esittelynäyttely. Mukana oli myös muuta ohjelmaa kuten kissojen agilitya, johon en kylläkään kissaani ilmoittanut.  Nopein aika kyseisellä radalla taisi olla jotakuinkin 4 sekuntia. Hyvä houkutin tulee olla mukana, jotta kissa suostuu moiseen touhuun.  Joitakin kissoja se ei kiinnostanut ei sitten yhtään vaan alkoivat istuskelemaan tai muuten vain ihmettelemään uteliaita ihmisiä ja hajuja ympärillä.  Siinä sai sitten kissan omistaja käyttää kaikki keinonsa että sai tämän liikkeelle.  Kyllä oli kansalla monta kertaa hauskaa.
Paljon oli kiinnostuneita katsojia kerääntynyt kissoja ihmettelemään paikan päälle. Monenlaisia rotuja oli mukana kaikista neljästä kategoriasta joihin kissarodut jaotellaan ihan kotikissasta lähtien.

Ensi sunnuntaina olisi sitten aikainen herätys kun on lähtö Helsingin kissanäyttelyyn. Kellon pitää varmaan "pärähtää" jo vähän neljän jälkeen jos tähtää itäisestä Suomesta pääkaupunkiin kahdeksaksi.
Olen tässä tehnyt jo ajatustyötä pidemmän aikaa siitä mitä ottaa mukaan. Kaikkeen tulee varmaan varautua kun eläin lähtee matkaan. Ei meidän kommunikaatiomme osu oikein yhteen tarpeita ilmaisemaan mutta kaikkein pahinta voin kuvitella tapahtuvaksi matkalla: Kissa kakkii kuljetusboksiinsa ja sotkee turkkinsa... Näen varmaan jo painajaista kyseisestä tapahtumasta.
No siihenkin tulee siis varautua.
Muistilista siitä mitä otan matkaan:

1. Kissa ja boksi
   
2. Kissan rekisterikirja(siitä selviää rokotukset ja kastraatio)
3. Näyttelyvahvistuskirje
   
4. Näyttelyhäkin verhot ja alusta
   
5. Hiekka-astia ja hiekkaa
6. Ruoka-astiat ja ruokaa vähän, makupaloja. Vettä saan sieltä!
7. Turkinhoito aine l. viimeistelyaine
8. Kammat ja harjat
9. Kakkapusseja
10. Kertakäyttöhanskoja
11. Paperia sotkujen siivoamiseen(märkääkin!)
12. Leluja
    
13. Taulu, jossa tietoja kissasta ja muutama valokuva häkin päälle kehyksissä.

Olikohan tuossa kaikki kissaa varten.
Sitten minua varten...

1. Jännitystä
2. Kärsivällisyyttä
3. Hauskaa mieltä
4. Yhdessäoloa
5. Vapaa-aikaa
6. Mies
   

Ja lisäksi evästä, pyllynalusta ja käsiveska jossa puhelin ja vähän rahaa...
Tulikohan kaikki?

Innostui myös mirri turkkiaan siivoamaan kun minä olin aikeissa ryhtyä lattian vahaukseen. Mutta vahaa tässä nyt, kun toinen makaa keskellä lattiaa kaikkine karvoinensa.



Kunnes ikkunaan ilmestyy jotain mielenkiintoista...

Mitä mahtaa Mirri miettiä? Eipä katti tiedä mitä on tammikuussa kisulla edessä. Näyttelyyn on nyt aikaa noin kuukausi. Pian on siis edessä ainakin rasvahännän pesu Fairylla. Parasta pesuainetta siihen tarkoitukseen.
  Ensi viikolla mennään hakemaan tehosterokotteet flussaa ja kissaruttoa vastaan, sillä rokotteet tulee antaa n. 20 päivää ennen näyttelyä. Siinäpä sitten suurimmat valmistelut sillä verhot yms. sellaiset rekvisiitat ovat jo valmiina. Vähän kyllä jännittää lähteä ihan viralliseen näyttelyyn kun sellaista kokemusta en ole vielä kissani kanssa saanut. Joku on kyllä sanonut että kun kerran käy näyttelyssä niin se on sitten menoa. Voihan asiassa olla perää, sillä esittelynäyttelyn jälkeen innostuin virallisesta näyttelystä.
 En kyllä oikein tiedä mitä kissan turkille pitäisi vielä ennen näyttelyä tehdä. Pesua se ei kaipaa sillä Norjalaisen metsäkissan turkki ei juurikaan pesua kaipaa kuin hännän juureen. Mirrimme on sisäkissa joten likaantumista ei sisätiloissa juurikaan tapahdu. Harjaamista harrastetaan muutamia kertoja viikossa.
 Kissan näyttelyasentoa harjoitetaan lähes päivittäin ja melko mukavasti se siihen asettuu vaikkakaan kovin pitkiä aikoja ei kyllä siinä viihdy. 

Mitä korkeammalle sitä parempi ja ihan rentona. Tähtäimessä taitaa olla kaapin päällinen kun siellä ei ole vielä käynyt.

...se lupaamani kuva meidän mirristä. Ihan heti halusi testata miten uni tulisi ihka uudessa pedissä ja hyvinhän tuo rupesi heti nukuttamaan.

...on meidän norjalainen metsäkissa. Laitan kuvan kunhan kerkiän. Tämä Mirrimme on perheemme toinen kissa edesmenneen Viirun jälkeen.  Viiru oli oman tiensä kulkija - ei juuri meistä välittänyt. Oli vain omissa oloissaan ja teki mitä halusi.  Ruokaa osasi pyytää ja muut ajat jotakuinkin nukkui.  Kehräsi kuin traktori.
Toista se on tämä Mirri. Tällä kissalla on todellinen luonne. Olemme kuin osa sen reviiriä ja lajitovereita. Minusta se ihan selvästi pitää kaikkein eniten ja kaipaa kun en ole kotona. Täytyy kyllä sanoa, että se on vähän koiramainen kissa. Tervehtii sanoinkuvaamattoman iloisesti kun kotiin palaan ja saattelee ovelle kun lähden. Myös aamulla se huomaa heräämiseni ja ryhtyy keskusteluun sänkyni alta. Kurahtaa ja odottaa samanlaista vastausta ja kun sen annan niin keskustelu jatkuu ties kuinka kauan. Keittiöön se tulee aamulla vasta sitten kun minä sinne menen. Muista ei väliä.
 Lemmikkkimme on myös kaikessa mukana mitä missäkin tapahtuu. Tietokoneruutu, hiiren kiinni saaminen ja näppäimillä kävely kuuluu myös sen harrastuksiin.Oikeastaan melkoinen kiusanhenki aika-ajoin.
 Näyttelyihin emme ole vielä osallistuneet mutta se on tähtäimessä tammikuussa Helsingissä. Nyt olen hankkinut jo kaikenlaista rekvisiittaa näyttelyä varten kun edullisesti eräästä muuttomyynistä eilen sain.Viime syyskuussa osallistuimme match show- kilpailuun ja sijoituimme hienosti jaetulle 2-3 sijalle. Olin Mirristämme hyvin ylpeä.