Miten tulisinkaan toimeen ilman sinua...Olet ajatuksissani päivittäin. Sinulle puran iloiset ja surulliset mietteeni vaikka tiedän, että itse painit melkein samanlaisten ongelmien kanssa murkkuikäisten lapsien kanssa.
 Annat minulle tilaa ja luvan jakaa ajtukseni sinun kanssasi. Ja niin meillä molemmilla on helpompi ja kevyempi olo. Et tuomitse minua enkä minä sinua vaikka elämä heittelee välillä synkillekin poluille.
Tarvitsemme molemmat ne yhteiset sauvakävelylenkit rupatteluineen ja sen jälkeen olo on tuhatkertaa kevyempi kuin tunti aikaisemmin. Ei meidän tarvitse toisillemme selitellä tekemisiämme ja sanomisiamme vaan keinon purkaa niistä syntyneet ahdistavat ajatukset. Sinua minä tarvitsen rakas ystävä!